| ALUSTAN SÄÄTÖ |
|
Moottoripyörän alustan säätäminen voi olla aluksi aika pulmallista koska muuttujia on paljon; kuskin paino, ajotyyli ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. On ihan mahdotonta antaa ja kertoa täydellisiä säätöjä jotka toimisivat jokaisella kuskilla, jokaisessa pyörässä ja jokaisella ajokerralla. Mutta alla on kerrottu hiukan teoriaa ja termejä, jotta voisit helpommin alkaa sisäistämään alustan niksejä ja säätämistä. Noita tietoja kun sovellat oikein oman pyöräsi kanssa niin sinun on helpompi oppia hallitsemaan alustan säätäminen. PAINUMA Jokaisen moottoripyörän alustan säätäminen tulisi aloittaa esijännityksen säätämisestä, sekä etupäähän että takapäähän, koska esijännityksellä säädellään moottoripyörän ajokorkeutta sekä ohjausgeometriaa. Painuma tarkoittaa sitä kuinka paljon jousitus painuu kasaan sen täydestä pituudesta silloin kun kuski ja pyörä ovat ajokuntoisina. Staattinen painumalla tarkoitetaan painumaa jolloin on kyseessä pelkästään moottoripyörän paino ja lastattu painuma kyseessä silloin kun kuski on moottoripyörän päällä, ajovarusteineen. ETUPÄÄN STAATTINEN PAINUMA Pumppaa etupäätä siten että saat etujousituksen normaaliin tilaan. Merkkaa jollain kynällä taikka nippusiteellä kohta liukuputkeen juuri stefan alarajaan kiinni. Seuraavaksi pyydä pari kaveriasi nostamaan keulaa ylös (tai käytä keulapukkia, joka nostaa keulan ilmaan alimmaisen kolmiopalan alta) siten että eturengas juuri ja juuri koskettaa maahan (tai on irti maasta kokonaan) ja mittaa nyt merkin ja stefan alareunan välinen etäisyys ts. kuinka paljon etuputket ovat laskeutuneet. Näin mitataan etupään painuma. Painuman määrää muutetaan esijännitystä muuttamalla, mitä enemmän esijännitystä sitä vähemmän painumaa. Kuvassa 1. näkyy etupään esijännityksen säätön tarkoitetut kohdat. HUOM! Muuta esijännitystä molemmista keulaputkista yhtä paljon! Nyrkkisääntönä voidaan pitää että painumaa tulisi olla n. 1/3 -osa keulan koko liikematkasta (n. 25 - 35 mm). TAKAPÄÄN STAATTINEN PAINUMA Moottoripyörissä ei ole mitään helppoa paikkaa mitata staattista painumaa. Tee vaikkapa seuraavasti: Merkkaa joku kohta katteessa taikka äänenvaimentimessa (joko kynällä taikka teipillä) suoraan takarenkan akselin yläpuolelta. Pumppaa perä normaaliin asentoon ja mittaa sen jälkeen merkityn kohdan ja takarenkaan akselin välinen etäisyys. Merkkaappa luku muistiin paperille. Seuraavaksi nosta perä ylös siten että jousitus on "pisimmillään" ja takarengas juuri ja juuri koskettaa maata (huoltopukkilla tätä et saa tehtyä!). Mittaa tuo etäisyys ja merkkaa paperille ylös. Noiden kahden luvun erotus on moottoripyöräsi takapään staattinen painuma. Moottoripyöräsi tulisi olla tasaisella maalla, ei sivutuella taikka varikkopukilla! Painumassa perusarvona voidaan pitää n. 15 - 25 mm. ETUPÄÄN LASTATTU PAINUMA Staattinen painuma paperilla ylhäällä sekä mahdollisesti muutettuna sopivaksi, istuta kuski ajovarusteet päällä pyörän päälle siten että jalat ovat jalkatapeilla ja kuskilla on normaali ajo-asento. Siitä sitten mitataan kuinka paljon keula painuu alaspäin, lisätään saatu luku staattiseen painumaan ja siinä meillä on lastattu painuma. Lastattua painumaa saadaan säädettyä etujousen esijännitystä. Edelleenkin, lisää esijännitystä, vähemmän painumaa. Kuvassa 1. näkyy etupään esijännityksen säätöön tarkoitettu kohta. TAKAPÄÄN LASTATTU PAINUMA Staattinen painuma paperilla ylhäällä sekä mahdollisesti muutettuna sopivaksi, istuta kuski ajovarusteet päällä pyörän päälle siten että jalat ovat jalkatapeilla ja kuskilla on normaali ajo-asento. Siitä sitten mitataan kuinka paljon perä painuu alaspäin, lisätään saatu luku staattiseen painumaan ja siinä meillä on lastattu painuma. Lastattua painumaa saadaan säädettyä takajousen esijännitystä. Edelleenkin, lisää esijännitystä, vähemmän painumaa. Kuvassa 2. näkyy takapään esijännityksen säätöön tarkoitettu kohta. HUOM!!!! Lastattua painumaa ei voida säätää kuskin painon mukaan täysin kohdalleen, vaan ainoastaan staattisen painuman antamissa rajoissa. Paras tapa saada lastattu painuma kohdalleen on vaihtaa jousen jäykkyys kuljettajalle sopivaksi. Normaalikokoinen (75 - 80 kg, ajovarusteissa) henkilö pärjää pääsääntöisesti jousiarvoilla 0.85 - 0.90 kg. Jousiarvoihin vaikuttaa erityisen paljon kuljettajan ajoasento sekä -mieltymykset. Miten paljon kuljettaja roikkuu ja roikuuko hän etupainoisesti vai takapainoisesti. Tällaiset asiat on syytä itse jokaisen tutkia, sillä näihin ei löydy keneltäkään suoraa vastausta. MENOVAIMENNUKSEN SÄÄTÄMINEN Näillä säädetään kuinka lujaa jousitus painautuu kasaan (jousitus menee alas). Yleensä säätö"nupikat" löytyvät etupumppujen alapäästä ja takajousituksen nestesäiliön yläpäästä. Kaikki säädöt tehdään seuraavasti: käännä säädettävän kohteen ruuvi kokonaan kiinni (myötäpäivää) ja sitten avattaessa (vastapäivää) lasket kuinka monta napsua tai kierrosta ko. ruuvia avataan. Kun ruuvit ruuvataan ihan kokonaan kiinni (kuten alussa tehdään) niin saadaan aikaiseksi kaikkein suurin vaimennus. Kannattaa merkitä ylös alkuperäiset asetukset, sillä kun ne on ylhäällä niin pääset helposti takaisin edes jonkinmoisiin säätöihin. Eli lasket kuinka monta kierrosta taikka napsua on matkaa "kiinni" asentoon. Etupään menovaimennuksen säätö kohdat on näytetty kuvassa 3. ja kuvassa 4. on sama paikka näytetty takajousitukselle. LISÄÄ MENOVAIMENNUSTA ÖLJYLLÄ Jos keula pohjaa jarruissa (radalla) ja perä alkaa pomppimaan ilmaan sekä menovaimennuksessa ei ole enää kuin 1 - 2 napsua kiristettävää, on öljyn lisäyksen vuoro. Eturengas irti, keulasta yläpään korkit auki (molemmat), jouset pois putkien sisältä ja sitten painetaan liukuputki kasaan. Tämän jälkeen mitataan öljyn pinan korkeus (esim. 85 mm). Lisää öljyä putkeen siten että öljyn pinta nousee 80 mm (eli vain 5 mm kerrallaan!!). Tee sama toimenpide molemmille liukuputkille ja varmista että öljynpinta on samalla korkeudella. Tämän jälkeen korkit kiinni ja säätöjä uudelleen kokeilemaan. Öljyn lisääminen keulaan tekee keulasta jouston loppupäässä tiukemman, eli liika öljyn lisääminen ei ole hyväksi. HUOM!!!! Ennen öljyn lisäämistä on syytä tarkistaa keulaputkien korkeus yläkolmiopalan yläpuolella. Eli jos putkia on erittäin paljon näkyvissä niin se merkitsee sitä että laite kääntyy mutkaan nopeasti, mutta on nopeissa jarrutuksissa epävakaa, keula pohjaa sekä perä alkaa pomppimaan. Tämä siis kannattaa tarkistaa ennen kuin öljyä lähtee lisäilemään keulaan! PALUUVAIMENNUKSEN SÄÄTÄMINEN Tämä säätelee kuinka nopeasti jousitus "ponnahtaa" takaisin ylös. Nämä säätöruuvit löytyvät etupumppujen yläpäästä ja takajousituksen alapäästä. Niitä säädellään samalla tavalla kuin menovaimennuksen säätöjä. Etupään paluuvaimennuksen säätöruuvit on näytetty kuvassa 5. ja takajousituksen säätöruuvi on näytetty kuvassa 6. Liikaa paluuvaimennusta "pakkaa" jousituksen kasaan ja jousitus ei koskaan mutkassa toimi oikein. Liian vähän paluuvaimennusta ja laite tuntuu keinuvan. JOUSITUKSEN KULKU Tämä on helppo tarkistaa ja varsin hyödyllinen informaatio ongelmien selvittely tilanteessa. Laita nippusitojat etupään liukuputken ympärille sekä takajousituksen liukuputkeen. Siirrän nippusitojat mahdollisimman lähelle jousituksen liikkuvia osia, mielellään kiinni niihin (esmi. stefaan kiinni). Tee normaali ajolenkki moottoripyörällä ja mittaa jousituksen kulkema matka nippusitojan ja täyden jouston välistä (älä keuli taikka tee stoppareita sillä ne antavat valheellisen tuloksen, yritä siis ajaa mahdollisimman tavallisesti). Nyrkkisääntönä voidaan pitää mittoja 10 - 20 mm. Jos kuitenkin mittaustulos on yli 20 mm, niin pienennä menovaimennusta. Jos mittaustulos on taas alle 10 mm, niin tee päinvastoin. RENGASPAINEET Rengaspaineet yleensä jätetään liian vähälle huomiolle tai huomioimatta kokonaan kun moottoripyörän käsittelyongelmia ilmenee. Ne voivat vaikuttaa moottoripyörän käsittelyyn yllättävän paljon. Paineet tulisi tarkistaa tasaisin väliajoin ja niitä tulisi laskea rata-ajoa varten. Rengaspaineet ovat paljon korkeammat rata-ajon yhteydessä, joten tätä kompesoidakseen tarvitsee rengaspaineita laskea. Yleensä kadulla käytettään edessä 2.5 - 2.7 bar ja takana 2.7 - 2.9 bar. Radalle paineet tulisi laskea siten että edessä olisi 2.0 - 2.1 bar ja takana 1.9 - 2.1 bar. HUOM!!!! Rengaspaineet mitataan aina kylmästä / viileästä / jäähtyneestä renkaasta. Mitä lämpöisempi rengas, sitä enemmän painetta renkaassa on. RENKAIDEN KOKO Vertaillaan 180 ja 190 leveitä renkaita. 190:nen näyttää paremmalta, mutta 180 leveä rengas sallii korkeamman keskikurvin nopeuden ja paremman vakauden kun ajetaan kurveista ulos kovaa. 180:ssä on pyöreämpi profiili ja siksi isompi kontakti pinta tien pintan sekä 180:ssa renkaassa tapahtuu vähemmän renkan rungon joustoa. Nämä siis 180/55 ja 190/50 -kokoisissa renkaissa, jotka on asennettu 5,5" vanteelle. Joillakin valmistajilla on nykyään myös 190/60 -kokoisia renkaita ja näitä suositellaan asennettavaksi 6" vanteelle. Näillä renkailla ominaisuudet ovat taasen toisinpäin. 190/60 -kokoisella renkaalla saadaan kovempi mutkanopeus aikaiseksi, kun verrataan 180/55 -renkaaseen. Jokainen kuljettaja kuitenkin tekee renkaan kokoon liittyvät päätökset itse, oman ajotottumuksensa sekä vauhtinsa mukaan. OHJAUSKULMA (lähinnä Ducatit) Suurimmassa osassa moottoripyöriä tämän muuttaminen ei ole edes mahdollista, mutta Ducati antaa mahdollisuuden muuttaa sen joko 23.5 tai 24.5 asteeseen. Tätä tulisi muuttaa vasta kun on muut säädöt tehtynä ja olet sinut säätöjen ja moottoripyörän kanssa. Jos Ducatin alustan säädöissä on jotain epävakautta, tulisi ne setviä ensiksi kuntoon, sillä ohjauskulman muutos muuttaa huomattavasti pyörän käyttäytymistä. Tehdäksesi tämän säädön joudut irroittamaan ohjausiskarin, avaamaan ylemmän kolmiopalan jousitusputkia kiristävät kuusiokoloruuvit (katso huolto-ohjeesta), sitten jakoavaimella käännät yläkolmiopalan alla sijaitsevaa "mutteria" 180 astetta. Tämän jälkeen kiristä etuputkien kiristysruuvit, asenna ohjausiskarin takaisin paikoilleen, mutta huomaa että nyt se tulee toiseen kohtaan kiinnitettäväksi (edemmäksi kun muutetaan 24.5 --> 23.5 asteeseen). Muutos 23.5 asteeseen tekee pyörän käsittelystä hiukan "kiikkerämpää" ja siksi moottoripyörä kääntyy kurveihin tiukemmin ja voit koko kurvin ajan pitää tiukempaa linjaa. Huonona puolena on että suoran ajettaessa vakaus hiukan kärsii sekä ohjauslukko ei toimi, koska yläkolmiopala on nyt kauempana ohjauslukosta. ETUJOUSITUKSEN KORKEUS Tällä ilmoitetaan etuputkien paikka yläkolmiopalaan nähden, kannattaa mitata työntömitalla. Kasvata tai pienennä mittaa liikuttamalla etuputkia yläkolmiopalan läpi (katso huolto-ohje). Mittaa aina samasta kohtaa molemmat etuputket. Kun teet tätä muutosta, muista tarkistaa myös välys eturenkaan ja jäähdyttimen välistä kun jousitus on pohjassa. Pudotat etuputkia (enemmän putkea näkyvissä yläkolmiopalan yläpuolella) --> nopeampi ohjaus. Käytänössä sama vaikutus kuin ohjauskulman pienentämisellä. TAKAPÄÄN AJOKORKEUS Ducateissa tätä muutetaan muuttamalla ajokorkeustangon korkeutta. Vakiona tanko on lyhimmillään ts. matalin ajokorkeus. Mitataan kuten staattinen painauma, muuta korkeutta ja mittaa uudelleen. Muutokset tulisi tehdä 5 - 10 mm pätkinä. Ajokorkeuden nostamisella on sama vaikutus kuin ohjauskulman pienentämisellä. Japanilaisissa ei ole erillistä korkeuden säätöä takajousitukselle, mutta lisäämällä vaikkapa pari prikkaa kiinnityksen ja jousen väliin saadaan vaikutus samaan asiaan. Jos takajousena on joku jälkiasennus jousi (esim. WP tai Öhlins) niin niistä löytyy erillinen säätö jousen pituudelle. Näissä säätövaraa on yleensä 0 - 20 mm välillä. TERMEJÄ .:Esijännitys:. .:Staattinen painuma:. .:Lastattu painuma:. .:Menovaimennus:. .:Paluuvaimennus:. .:Jousituksen kulku:. .:Etuhaarukan korkeus:. .:Ajo korkeus:. .:Ohjauskulma:. KUVAT LISÄTÄÄN MYÖHEMMIN!!!! |